maanantai 4. huhtikuuta 2016

Anturi signaalien tutkiskelua

Tehtävän tarkoituksena oli mittailla oskilloskoopilla erilaisia antureita.
Ensimmäisenä tulostimme tolerancedatasta ohjalappuset.

Tällä kuvalla saimme varman tiedon antureiden sijainnista joita aloimme mittailla. 

Kuva testi autosta.


Anturi jota aloimme ensimmäisenä mittailla oli nokka-akselin asentotunnistin.
Tulostetut paperit kertoi anturin ulkonäöstä, anturin tyypistä ja piirtävästä käppyrästä. 


Anturi nokka-akselilla


Paikansimme anturin liittimen.


Teimme y-haara liitoksia jotta meidän ei tarvinnut rikkoa johtosarjoja tai liittimiä. Liitoksien tekemisen jälkeen yhdistimme signaalijohdolla yhden liitoksen kerrallaan picoskooppiin, jotta näimme että mittasimmeko oikeaa johtoa.


Laitoimme tietokoneen valmiiksi. Avasimme picoskooppi ohjelman.


Ohjelmassa piti valita toiminto millä anturia mitataan, valitsimme kohdan tunnistimet, nokka-akselin ja hall-tunnistin, koska autossa nokka-akselin tunnistin oli hall-anturi. Tämän jälkeen kone haki anturin tiedot automattisesti. Hall-anturin ja induktiivisen anturin erona on, että hall-anturille syötetään virtaa ja induktiivisessa anturissa on itsessään magneetti, joka pyöriessään tuottaa virtaa ja näin lukee nokan asennon nokka-akselin hampaiden perusteella. Hall-anturin tuottama käppyrä on kantikasta ja induktiivisen terävää käppyrää.


Tässä kuvassa on nokka-akselin tekemää käppyrää joutokäynnillä. Tiedon mukaan anturi on kunnossa. Käppyrästä näkee missä asennossa nokka-akseli on.



Map-anturin liitin
Seuraava mittaus kohde oli MAP-anturi. Teimme taas y-haara liitokset johtoihin ja liitimme johdon picoskooppiin. 
Laitoimme koneeseen tiedoksi autot-> tunnisitimet-> imusarjan paine (map).


Imusarjan ilmanpaine anturi eli map havaitsee imusarjan absoluuttisen paineen ja muuntaa sen tasajännitevirtasignaaliksi.



Auto joutokäynnillä tässä kuvassa. Käppyrä on tasaista ja jännite ei muutu, koska paine pysyy tasaisena. Joutokäynti siis toimii tietokoneen mukaan.


Kaasua annettaessa käppyrä nousee ja laskee. Kaasua annettaessa paine imusarjassa muuttuu eli anturi muuttaa jännitettä ja sen huomaa käppyrästä.


Lambda anturi: anturi tuottaa jännitesignaalin, kun pakokaasussa ei ole happea.



Lambda-anturin haaroitus, oikean johdon liittäminen picoskooppiin. Koneelta valitsimme tunnistimet->lamdba->lämmitettävä lambda



Lambda-anturi antoi käynnistettäessä tälläistä käppyrää. Kierrokset nousee käynnistettäessä joten käppyrä nousee myös.



Lambda-anturin käppyrä kun kaasua painaa ja päästää pois. Käppyrä vaihtelee kovasti 0,1-1voltin välillä koska seosta täytyy tietenkin muuttaa kaasua annettaessa. 



Kampiakselin asento tunnistin on induktiivinen tunnistin eli anturin ja kampiakselin hihnapyörän hammastuksen välille syntyy magneettikenttä pyöriessä, jota moottorinohjainlaite lukee ja näin osaa antaa kipinän oikeaas aikaan.



Kampiakselin asentotunnistin löytyi auton alta jakopään luota. Tunnistimelle piti löytää liitin, joka löytyi auton yläosasta moottoritilasta.



Kampiakselin anturin liitin ja haaroitus tehtynä. Sitten etsimme oikean johdon ja liitimme sen signaali johtoon joka antoi picoskoopille oikeaa tietoa. Valitsimme koneelta autot->tunnistimet-> kampiakselin asento anturi->induktiivinen anturi.



Kampiakselin antamaa käppyrää. Ennen kuin näimme anturin käppyrää kone näytti miltä ehjän anturin käppyrä näytti. Enemmän kaasua antaessa käppyrä laajeni. Autossa oli pieni käyntihäiriö.
Kuva otettu joutokäynnillä.

Mittaukset suoritettu.

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Auton sähkövaruste

Aloimme tekemään auton korin sähkövaruste työtä

Ratin takana näkyy pyyhkijöiden viiksi. Sitä itseään päin vetäessä tuulilasille lentää tuulilasin puhdistus ainetta. Alaspäin painettaessa pyyhkijät alkavat pyyhkiä, nopeus kasvaa mitä alempi asento on käytössä. Viikseä eteenpäin työntämällä takalasille lentää pesunestettä.

Pyyhkijät tuulilasilla. 

Pissapojat tuulilasilla. 

Pissapoika takalasilla. 

Takalasin pyyhkiä.

Virta tulee virtalukon ollessa on-asennossa. Virta menee sulakkeen läpi viikselle, viiksestä valitaan mihin virtaa syötetään. Virta kulkee releen kautta moottorille jota käytetään eli pyyhkijän moottorille, pissapojan pumpulle, takalasin pyyhkijän moottorille tai takapissapojalle sekä ajovalojen pesulaitteelle.


Auton töötti toimii ratissa olevia nappeja painamalla.

Torvi on piilossa puskurin takana.

Töötin toiminta: Virta tulee koko ajan eli auton ei tarvitse olla käynnissä että töötti toimii. Töötti toimii näin: Painetaan ratissa olevaa nappia, virta kulkee sulakkeen ja releen läpi torville, jotka tekevät ääntä. Rele on sen takia että varashälytin alkaa soimaan jos vaikka jotain ilkivaltaa tapahtuisi.

Auton ilmastointi/puhallin järjestelmä. Vasemmassa laidassa on lämpötilan säätö kylmä/kuuma. Keskellä puhallinmoottorin nopeus. Oikealla on säädettävissä puhallettavan ilman suunta. Esim tuulilasille, lattialle tai käännettäville räppänöille.

Tästä napista saadaan sisäilmankierto käyttöön.

Keskimmäisestä napista käynnistyy ilmastointi.

Kuva räppänöistä.

Kuva räppänöistä. 

Virta tulee virtalukolta sulakkeen kautta ilmastoinnin/lämmittimen käyttösäätimelle, josta säädetään lämmitys puhaltimen nopeuden vastus(kuinka paljon virtaa puhaltimen moottorille menee). Vastukselta virta menee puhaltimen moottorille, josta virta menee ilmastointilaitteen ilmankierron moottorille, jäähdytysnesteen lämmönsäätöventtiilille ja ilmastointilaitteen höyrystimen lämpötilakytkimen kautta ohjainlaitteelle. Ohjainlaitteelta virta kulkee ilmastointilaitteen ohjausmoduulille. Ohjainlaitteelta releiden kautta käyttölaitteille. Lisäksi konsolista löytyy sisäilman kierron nappi, ilmastoinnin saa kytkettyä pois, takalasin lämmittimen kytkin, 


Tästä napista käynnistyy takalasin lämmitin.

Takalasia lämmittää lämmitysvastukset.

Virta kulkee virtalukolta sulakkeen ja käyttösäätimen(nappi josta lämmitin lähtee päälle) kautta ohjainlaitteelle, josta releen kautta lämmittimen vastuksille.


Mittaristosta näkee kaikkea tarpeellista kuten: Ajonopeuden, moottorilämpötilan, polttoaine määrän, moottorin kierrkset, moottorin vikavalon ja muita vikavaloja jos vikoja ilmenee. Valojen merkkivaloja kuten esim vilkut, pitkät, ajovalot
 
Virta tulee virtalukon kautta kojetauluun ja mittaristoon. Sieltä virta menee tunnistimille(laturi, bensa, jarruneste, nopeus, airbagit, ajonesto, moottorinohjaus lämpötilat jne) ja palaa takaisin mittaristoon.


Avaimella saa ovet lukkoon tai auki. 

Virta tulee akulta suoraan sulakkeen kautta hälytin/keskuslukituksen ohjausmoduulille. Ohjausmoduuli on yhteydessä ovien lukitusmoottoreihin. Ovet avaamalla ohjausmoduuli avaa ovet ja ottaa hälytyksen pois käytöstä


Autossa on passiivisia turvajärjestelmiä esim turvatyyny ratissa ja turvatyynyt etupenkkien reunoissa.

Turvatyyny matkustajan edessä kojelaudassa.

Virta tulee virtalukolta sulakkeen kautta lisäsuojajärjestelmän ohjasmoduulille. Ohjausmoduuli on yhteydessä törmäystunnistimiin ja turvatyynyihin sekä turvavyön esikiristimiin. Törmäystunnistin havaitsee törmäyksen ja ohjausmoduuli laukaisee turvatyynyn sekä kiristää turvavöitä jotta matkustaja ei lentele törmäyksen aikana.



Tässä autossa on aktiivinen turvallisuusjärjestelmä ABS, eli jarrut eivät lukkiudu kovassa jarrutuksessa.

Abs pyörien nopeustunnistin anturit leikkaavat magneetti kenttää pyörien pyöriessä ja antavat lukemia abs ohjausmoduulille. Ohjausmoduuli saa virtansa virtalukolta. Ohjausmoduuli on yhteydessä moottorinohjainlaitteeseen ja mittaristoon. Pumppu moottori alkaa työskennellä kun ohjainmoduuli saa pyörientunnistimilta tietoa että jarrut lukkiutuvat.


Lopuksi luimme kaikki vikakoodit

Vikakoodeja ei löytynyt.